Joulupukin tarinat 2016

Joulupukki on taas luvannut kirjoittaa pienen tarinan joulukuun jokaisena päivänä, ensimmäisestä päivästä aina jouluaattoon asti.

Korvatunturin tarinoita, niin kuin Joulupukki ne muistaa.

————————————————————————————-

—————————————————————————–

Vieritä sivua niin voit lukea aikaisemmat tarinat.

Kalenteriluukku 1: Loutinkatu 38

Torstaina 1. päivä Joulukuuta

Korvatunturilla on jo oltu ahkeria raaka-aineiden ja tarvikkeiden ostossa, että saadaan kaikki toivotut lahjat ajoissa tehtyä, pakettiin ja Joulupukille mukaan Jouluaattona. Nyt on Joulukuun ensimmäisen päivän hyvin aikainen aamuyö. Joulupukki näkee aivan kummallista unta, nimittäin vietereistä. Sehän on hassua, että vietereistä. Tiedättekös mitä vieterit ovat ja mihin niitä tarvitaan. Opettaja voi kertoa. Nykyään kaikki toimii sähköllä, mutta ennen aikaan moni laite toimi vieterillä. Kuten rannekello, munakello, herätyskello, seinäkello, monet lelut ja semmoisia eteenpäin. Käkikello ei toimi vieterillä vaan edelleenkin punnuksilla. Senkin voi opettaja selittää. Mutta miten se käkikellon käki kukkuu, ja aina tietää, miten monta kertaa. Sitä ei opettajakaan tiedä. Mutta Joulupukki tietää.

Mutta sitten Joulupukki heräsi unestaan hiki otsalla. Nyt oli pahasti jotain unohdettu. Korvatunturille oli syksyn aikaan tullut jo lahjatoivomuksia. Ja moni oli toivonut vieterillä toimivan junaradan. Mutta kukaan ei ollut hankkinut vietereitä. Joulupukki ponkaisi ylös ja juoksi makuusaliin. Nappasi ostaja- ja tuotantotonttuja parroista kiinni ja käski heidät heti Pukin toimistoon. Siellä hän kysyi että miksi oltiin nukuttu horkassa koko syksy ja työt jäivät tekemättä. Sanoi ostaja- ja tuotantotontulle, että vatulointi ja kuljailu loppui nyt, ja vieterit tänne heti, mistä tahansa.

Kuten huomaatte, tilanne on vakava heti ensimmäisenä Joulukuun päivänä. Mutta eiköhän tästä selvitä.

Jatkuu huomenna.

Kalenteriluukku 2: Loutinkatu 52

Perjantaina 2. päivä Joulukuuta.

Juu, kun Joulupukki sanoo pahasti ja että heti, niin heti on sitten kanssa heti. Se on ihan sama kun äiti sanoo lapsille että lelut pois lattialta heti, niin silloinkin heti on heti. Aamupäivän aikana ostajatonttu löysi osoitteen Porvoosta. Se on kaupunki Suomen etelärannikolla. Siellä yhtiö nimeltään Borgo Wäkkarurwerkstad oli pitkät ajat tuottanut herätyskelloja, ja vieterikäyttöisiä. No herätyskellojen kysyntä oli himmennyt. Ja muun muassa vietereitä oli myynnissä. Ne sopivat vieterikäyttöisiin vetureihin. Mikä suurenmoinen helpotus. Joulupukki sanoi Tontuille, että hyvin meni, mutta toista kertaa hän ei halua nähdä unta vietereistä.

Mitähän muita yllätyksiä vielä tämän vuoden Joulukuussa tapahtuu. Uusin asia on se, että Joulupukin korviin kuuleman kuuleman mukaan Järvenpään Vihtakadun koululta olisi lähetetty Joulupukille kysymyksiä erilaisista asioista. No Joulupukkihan ottaa asiat rauhallisesti, koska hän ikänsä ja kokemuksensa puolesta pystyy vastaamaan vaikka minkälaisiin kaikkiin kysymyksiin.

Jatkuu huomenna.

Kalenteriluukku 3: Saunakalliontie 16 

Lauantaina 3. päivä Joulukuuta.

Joulupukin konttorin työpöydällä on nyt monen monta kysymystä jotka Järvenpään Saunakallion Vihtakadun kaksi koululuokkaa ovat lähettäneet. Kaikkiin kysymyksiin yrittää Joulupukki vastata Joulukuun aikana. Niin että olkaapa tarkkana, milloin sattuu oma kysymys kohdalle. Tosin voi mainita, että Joulupukki ja Saunakallion Saunatonttu ovat jo vuodesta 2011 kirjoittaneet Korvatunturin tarinoita. Näissä tarinoissa kun viitsii ne lukea, löytyy moneen kysymykseen vastaus. Mutta ei se haittaa. Kyllä tulee jännittävä ja yllättävän yllätyksellinen Joulukuu.

Muistutan vielä, että Korvatunturin Pikajuna kulkee jo. Saapuu tänä vuonna aina puoli yhdeksän Saunakallion asemalle aivan hiljaa. Ja ne lapset, jotka ovat kiltisti nukahtaneet, voivat päästä yöksi Korvatunturille lahjoja valmistamaan ja askartelemaan. Junavirkailija herättää ja ohjaa junan vaunuun. Juna puhkuu hetken aikaa Saunakallion asemalla ja jatkaa sitten pohjoiseen. Kaikki lapset tietysti toimitetaan takaisin omiin sänkyihinsä aamulla, ennen kuin heräävät. Muistiin jää vain omituinen uni, Joulumuori kaurapuuron kanssa, monta tonttua, poroja ja sahanpurua ja punaista väriä pyjaman housunlahkeeseen. Tätä äiti ihmettelee aamusella kovasti. Että miten? Että mitä on tehty? Mutta siinä se salaisuus.

Huomiseen sitten.

Kalenteriluukku 4: Metsätie 14B 

Sunnuntai 4. päivä Joulukuuta

Kautta punaisen nenäni, miettii Joulupukki. Nyt täällä koululta Peetu kysyy miksi Joulumuori ei tule Jouluna mukaan. No siihen on muutama syy. On Joulupukki Muorilta joskus kysynyt että lähtisikö mukaan Jouluaaton kierrokselle. Aina on saanut kieltävän vastauksen. On Muori sanonut että sellaiseen ralliin ja koohotukseen ympäri Suomea ja koko maailmaa hän ei lähde mukaan. Jos Joulun aluspäivinä onkin ollut kaikkien asioiden kanssa hurja kiire saada valmiiksi, niin heti Jouluna Pukin lähtiessä matkalle joutuu Muori pitämään järjestystä tontuille, jotka jääneet Korvatunturille. Asuisivat kaikki muutoin kuin pellossa, ja siivo olisi kohta sen näköinen. Lisäksi Joulupukin ja matkatonttujen lähdettyä hän aina Jouluyönä keittää oikeat nokipannukahvit ja istuu vähäksi aikaa miettimään maailman menoa. Ja että miten taasen yksi vuosi kului niin nopeasti. Siinä jaloissa pyörii porokoira Jekku ja saakin puolikkaan pullanisusta. Jekku se vaan nuortuu vuosi vuodelta. Jekulla on punainen paita ja pipo.

Huomiseen sitten.

Kalenteriluukku 5: Vehkatie 85

Maanantai 5. päivä Joulukuuta

Tässä nyt Joulupukki huomauttaa lapsille, että alkaa pikkuhiljaa olla aika lähettää lahjatoivomukset Korvatunturille. Ja kun koululta kysytään, mikä on Joulupukin osoite. Näin kysyy Oskarikin. Niin se on postinumero 99999 Korvatunturi, Finland. Ja sehän on myös Joulupukin asuinpaikka, jo kauan aikaa sitten. Sitten Kielo ja Kiia kysyvät Joulupukin puhelinnumeroa. Pukki ei oikein sellaisista härpättimistä tiedä ja vähän vierastaakin niitä. Hän tietää että etelässä semmoisten avulla puhutaan joskus toisillensa, vaikka ei olla keskenään näkösällä. Ei ole Pukilla numeroa. Nyt kannattaa kirjoittaa lahjatoivomukset kirjepaperille ja antaa kirje äidille tai isälle lähetettäväksi Korvatunturille.

Huomiseen sitten.

Kalenteriluukku 6: Vehkatie 101A

Tiistai 6. päivä Joulukuuta

Johan tässä ei ei ehdi keskittyä Saunakallion lasten koulumatkoihin ja niiden vaaratilanteisiin. Kun tulee niin paljon kysymyksiä koululaisilta. Mutta hyvä niin. Joulupukki yrittää niihin vastata. Ne kysymykset ovat tärkeitä. Mutta muistakaa aina että pyöräillessä on kypärä päässä, pyörän valot ovat kunnossa. Polkupyörien valoista ovat vanhemmat vastuussa.

Maisa ja Niko koululta ovat kysyneet, miksi Petteri-poron nenä loistaa. Tämä onkin hyvin vaikea kysymys. Maailmassa on olemassa kiiltomatoja ja tulikärpäsiä, jotka loistavat valoa pimeässä. Se on Joulupukin tietämän mukaan joku kemiallinen reaktio. Elikkä jos kaksi tai useampia aineita yhdistyvät toisiinsa niin syntyy valoa. Tämän enempää ei Joulupukki voi asiaan kertoa, kun ei tiedä. Mutta Pukki muistaa, kun oli Petteri-poron kanssa kauan sitten Etelä-Epsanjassa, niin siellä tulikärpäset pistelivät Petteri-poroa nenään. Ja siitä lähtien Petterin nenä on aina loistanut valoa pimeässä. On se outo juttu. Petteri-poron punainen nenä on oikein hyödyllinen asia, koska pitkillä matkoilla taivaan kannella muutkin lentäjät, Finnairin tai Lufthansan lentokoneiden kapteenit Jouluaattona yöllä näkevät, että siellä se tulee Petteri-poro Joulupukin kanssa.

No huomiseen sitten.

Kalenteriluukku 7: Loutinkatu 92

Keskiviikko 7. päivä Joulukuuta.

No sitten siihen melkein toiseksi vaikeimpaan kysymykseen. Että miten ehtii Joulupukki jakaa lahjat maailman kaikille lapsille,jotka uskovat Joulupukkiin. Tätä asiaa ovat kysyneet Jyri, Luka ja Reko. Hyvä havainto. Onhan se melkein mahdoton tehtävä. Mutta kuitenkin mahdollista. Tästä on Pukki jo joskus aikaisemmin kirjoittanut. Mutta kerrataan tämä vaikea asia vielä. Ja opettaja ja isä ja äiti voivat olla avuksi.

Ensimmäinen asiaa auttava seikka on se, että maapallo pyörii lännestä itään päin. Siksi Jouluaattoaamun aurinko nousee ensimmäiseksi Havaijilla. Siellä, missä uusi päivä aina alkaa. Sinne sitten tietysti Joulupukki poroineen ensimmäiseksi. Sitten nousee päivä Japanissa, jossa Pukilla on myös jonkun verran asiakkaita. Menee puolen päivää, niin Joulupukki iltapäivällä tulee Eurooppaan, jossa Suomikin sijaitsee. Siellä onkin tosi kiire, koska siellä paljon lapsia ja aikuisiakin, jotka uskovat Joulupukkiin. Kun Suomessa tulee Jouluyö, ja kaikki lapset jo nukkumassa, on Ameerikan mantereella vasta alkuilta. Näin Pukki ehtii vierailla sielläkin.

Toinen asiaa auttava seikka on vieläkin vaikeampi ymmärtää. Mutta Pukki yrittää selittää sen, minkä verran itsekään ymmärtää. Viime vuosisadan alkuvaiheessa eli Saksassa tiedemies nimeltään Alpo Yksikivi. Hän yritti selvittää itselleen ja myös muille meidän maailmamme – siis asuttamamme maapallon, muiden planeettojen, tähtien ja linnunradan – keskinäistä toimintaa. Hän teki erilaisia laskelmia aivan hulluuden tulemisen rajoille, ja perusteli seuraavaa. Jos joku kykenee, esimerkiksi Joulupukki poroineen, matkaamaan valonnopeutta nopeammin, niin tapahtuu ihmeellistä. Aika pysähtyy ja alkaa jopa kiertämään takaisinpäin. No todisteena käytämme iskän ja äidin seinäkelloa. Siinä kellossa Jouluaattona eivät viisarit sitten millään tunnu liikkuvan Joulupukkia odotellessa. Aika ei vain kulu, vaan tuntuu seisahtuvan. Tämä seikka auttaa Joulupukkia siten, että ehtii käymään vieraisilla monessa perheessä.

Kyllä nyt on totinen paikka ymmärtää tämä.

Huomiseen sitten.

Kalenteriluukku 8: Vihtapolku 8

Torstai 8. päivä Joulukuuta

Korvatunturin tonttujen päivien juoksuun kuuluu myös puuron syönti, että pysyvät voimissansa ja kasvavat. Tähän liittyy Joonatanin kysymys, että miten saa Joulumuori ruokittua kaikki tontut puurolla. Siinä onkin isompi järjestely. Puuroa keitetään useilla puuhelloilla isoissa kattiloissa. Lisämausteeksi antaa Joulumuori hilloa tai voisilmän. Siis ei oikeata silmää vaan klimpin voita puurokuppiin. Tontut saapuvat ruokailemaan joukkueittain, joilla kaikilla joukkueilla on oma jo varttuneempi joukkueen päällikkö. Hän ohjaa tontut jonoon kattiloiden äärelle ja vie sitten pitkien pöytien ääreen lusikoimaan puuroa. Jokaisella tontulla on oma kuppi ja lusikka. Syötäessä pitää olla järjestys ja rauhallista. Ei saa tehdä mitään temppuja eikä vitkastella tai viivytellä. Näin se on kai jokaisen koulunkin ruokalassa. Siellä ei saa pelleillä. Kun puurokuppi on tyhjä, se nuollaan puhtaaksi ja lusikka myös. Sitten kuppi ja lusikka laitetaan nukkumalaverin yläpäähän tyynyn alle. Kerran viikossa käydään kuppi ja lusikka pesemässä Korvatunturin juurella virtaavassa purossa. Juuriharjalla raspataan kaikki puhtaaksi. Näin se menee. Ja hyvin on onnistunut.

Huomiseen sitten.

Kalenteriluukku 9: Saunakalliontie 3

Perjantai 9. päivä Joulukuuta

No täällä taasen Joulupukki kirjoittelee. Kiia Vihtakadun koululta kyselee, että miten paljon on tonttuja. No tähän kysymykseen voi ainoastaan Joulupukki vastata. Kukaan muu ei sitä tiedä. Tai voi olla että Pukkikaan sitä ei aivan tarkkaan tiedä. Tonttuja on monenlaisia. Ensinnäkin ovat Korvatunturin tontut, jotka asuvat siellä ja joilla on siellä erilaisia tehtäviä. Keittiötonttuja, polttopuunhakkaajia, porojen ruokkijoita, ruokavarastojen vartijoita, postitonttuja, kirjuritonttuja, verstaalla lahjojen tuotantotonttuja, ja monia muita tonttuja , joilla eri tehtäviä Korvatunturilla. Näitä tonttuja lukumäärältään on ehkä noin tuhannen tonttua. Tuhat on iso luku. Se tarkoittaa 10 kertaa 100 tonttua.

Mutta! Sen lisäksi on olemassa paljon isompi määrä niin sanottuja ulkotonttuja. Ne majailevat etelän ihmisten asujaimistoissa. Niin kuin esimerkiksi Saunakallion Saunanlaudealustonttu , ja tarkkailevat siellä kaikkea, mitä tapahtuu, ja raportoivat Joulupukille. Tämmöisiä ulkotonttuja on niin iso määrä, että Joulupukkikaan ei sitä tiedä. Niitä on kaikissa kylissä, kaupungeissa ja maissa. Osa näistä ulkotontuista ovat kasvaneet tontuiksi omalla asuinseudullaan, toinen osa on lähetetty Korvatunturilta. Lisäksi tulevat vielä tontut jotka monet etelän ihmiset kuitenkin ovat tonttuja, tai eivät vielä edes ymmärrä, että olevat tulemassa tontuiksi.

Näin ollen tähän Kiian kysymykseen ei voi antaa tarkkaa vastausta tonttujen lukumäärästä.

Mutta huomenna aamulla jatketaan taas.

Kalenteriluukku 10: Loutinkatu 89B

Lauantai 10. päivä Joulukuuta

Aamusella aikaiseen Joulupukki etsii päivävaatteitaan. Mihin himskatin kaappiin ne on laitettu. Täällä jossain niiden piti olla. Pyykkipäivä on yhtä vaikeutta ja sekasotkua. Minkä takia hyviä puhtaita vaatteita niin usein pitää pestä. On tämä vähän kaikki Joulumuorin hommia, mokomakin siisteysintoilija. Ja sitten pesulan tontut sotkevat vaatteet sekaisin. Eikä mitään löydy. Täällä nyt Pukki huuhailee flanellihousuissa ja -paidassa. Mutta eihän näin voi ulkosalle mennä. Porotkin nauravat.

Tästä tuleekin Vihtakadun koululaisten kysymys mieleen. Simo on kysynyt, miksi Pukki näyttää erilaiselta joka vuosi. No johan nyt on jo. Kyllähän Joulupukillakin on enemmän kuin yksi palttoo, pipo ja saappaat. Riippuu vaatetus aina siitäkin, minkälainen on sää ja ajokeli, kun tullaan näin etelään. Kai Simollakin on vaatekaapissa useampia vaatekertoja, vähän erilaisia. On vaatteita pakkaselle ja kurakelille. Joulupukin parta on yhtenä Jouluna vähän pidempi, kuin toisena Jouluna. Ja sitten voi tietty lasten muistikin heittää, ettei enää muista Pukin ulkonäköä tarkkaan viime Joululta.

Mutta nyt pitää joulupukinkin ryhtyä päivän töihin.

Huomisiin sitten.

Kalenteriluukku 11: Saunaniitynkatu 3G

Sunnuntai 11. päivä Joulukuuta 2016

Joulupukin tulee seuraavina päivinä taasen puuttua Saunakallion liikenteen ongelmiin. Lapset näyttävät oikein hyvin ja siististi kulkevan kouluun aamuisin ja iltapäivisin kotiin. Mutta autoilijat ovat sen sijaan menettäneet malttinsa. Ehkä syynä on siihen Kike Rosbergin rallimenestys. Mutta juuri Postitonttu tuuppasi Pukin kirjoituspöydälle kysymyksiä Vihtakadun koululta.

Siellä Eemeli kysyy, että minkä pituisia tontut ovat. Noh, tonttuja on monen pituisia. Saunakallion Saunatonttu esimerkiksi on noin siilin tai rotan kokoinen. Muutoin hän ei voisi asua kellarissa Reetta-rotan ja Simo-siilin kanssa lämmityskattilan takana ja pelata siellä heidän kanssaan mustaa pekkaa. Metsätontut taasen ovat pitkiä ja laihoja, jotta voivat piiloutua puiden taakse. Korvatunturilla taasen löytyy monen kokoisia tonttuja , aina työtarpeen mukaisesti. Lyhytjalkaiset tontut osaavat hyvin kerätä poroille jäkälää. Taasen pitkäjalkaiset honkelotontut osaavat kerätä lumihangesta polttopuita. Joulumuorin ruokakellareiden vartijatontut ovat vantteria, leveämpiä kuin pidempiä. Ettei kukaan itsekseen kellareista makupaloja hae.

Huomenna sitten Joulupukki vastaa Joelin ja Lukan kysymyksiin, että miltä tontut näyttävät.

Huomiseen sitten.

Kalenteriluukku 12: Loutinkatu 71A

Maanantai 12. päivä Joulukuuta 2016

Jo onkin tämä Joelin ja Lukan kysymys tonttujen ulkonäöstä mielenkiintoinen.

Aloitetaanpas nyt sitten tontuista, jotka asuvat Korvatunturilla. Heillä on kaikilla jo aivan pienestä pitäen Joulumuorin kutomat punainen villapaita ja pipo. Housuissa on takana luukku, että pääsee äkkiä kakalle. Ja kasvettuaan isommiksi heillä on aina vaan myöskin punainen villapaita ja pipo. Ja housut ilman luukkua. Joskus Seppä-Tonttu käyttää nahkaista esiliinaa, kun takoo potkukelkan jalaksia, tai tekee muita metallitöitä. Samoin tonttutytöillä on keittiötöissä ollessaan valkoinen pitsireunainen essu. Niin ettei punainen villapaita mene ihan jauhoihin ja pullataikinaan. Sitten on tonttuja, joilla on lyhyet peukalot, niin ettei puurokattilaa pöytiin viedessä lipsahda peukalot kattilaan. Heillä on myös lyhyet käsivarret, mutta syytä siihen Pukki ei enää muista. Kirjuritontuilla on aivan sininen tukka takalaesta, koska kirjoittaessaan tapahtumia tilaus- ja päiväkirjoihin raapivat päätänsä musteisilla käsillänsä.

Myös ne tontut, jotka lähtevät Jouluaattona Joulupukin mukaan lahjoja jakamaan, ovat hyvin tontuiksi tunnistettavissa, koska heillä aina punaiset vaatteet. Ja muistattehan edellisvuosien tarinoista sen, että villapaitoihin ja pipoihin tarvittavan punaisen villalangan väri jouduttiin vuosittain hankkimaan Hollannista. Ja sen takia hollantilainen kuuluisa taidemaalari nimeltään Remprant sai vain harvoin käytettäväkseen maalauksissaan punaista väriä. Punainen väri kun oli jo aina ajoissa loppuunmyyty Korvatunturille.

Huomenissa sitten Joulupukki kertoo, minkä näköisiä ovat ulkotontut, elikkä ne tontut, jotka on lähetetty Korvatunturilta tarkkailutehtäviin ja asustavat ihmisten keskuudessa etelässä. Ja se onkin jännittävää.

Ja sitten tulevat vuoroon vielä ne tontut, jotka alunperin ovat olleet ihan tavallisia ihmisiä, mutta joista pikkuhiljaa on tullut tonttuja. Voi että kun on paljon kerrottavaa.

Siis huomisiin.

Kalenteriluukku 13: Loutinkatu 85

Tiistai 13. päivä Joulukuuta 2016

Joulupukki vielä nukkuu, mutta Saunakallion Saunatonttu jatkaa eilisestä. Kun tietää asioista paljon. Ulkotonttujen, eli ne jotka on lähetetty tarkkailemaan ihmisten tekemisiä, niiden ulkonäkö on hyvin monimuotoinen. Normaalisti ulkotontuilla on punainen paita ja pipo. Mutta erikoistilanteissa heillä on kyky muuttua joko näkymättömiksi tai joksikin eläimeksi. Tästä nyt muutamia esimerkkejä. Saunatonttu kun polttaa paperossia isäntänsä autotallilla, niin hän voi muuntautua aivan ihmisen näköiseksi, tai sitten voi piilottauttua taustaansa. Se tarkoittaa, että hän voi muuttaa väriään siten, että häntä ei huomata. Pienet lapset ja koirat huomaavat hänet, mutta aikuiset eivät.

Toinen tonttujen tapa on muuntautua eläimiksi. Jos tonttu huomaa tulleensa katsotuksi, niin hän muuntautuu äkkiä toiseksi, esimerkiksi fasaaniksi tai oravaksi.

Huomenna kerrotaan sitten ihan tavallisista ihmisistä, ja eläimistä, jotka ovat muuttuneet tontuiksi, ja muuttaneet Korvatunturille.

Huomiseen sitten.

Kalenteriluukku 14: Loutinkatu 26

Keskiviikko 14. päivä Joulukuuta 2016

Niin täällä taasen Saunakallion Saunatonttu kertoo. Nyt niistä tontuista, jotka aikaisemmin ovat olleet aivan tavallisia ihmisiä. Näistä ei aina ihan pian huomaa tonttumaisuutta, ennen kuin heidän kanssaan vähän enemmin juttelee ja heidän tekemisiään seurailee. Saunakallion asukasyhdistyksen puheenjohtajasta on aivan selvästi tulossa hyvä tonttu. Semmoiset ovat juttunsa. Ei kaikissa aina perää. Samoin autoja korjaileva Verstastonttu. Lajittelee siihen malliin autojen varaosia, että tontuksi on tulossa ennemmin tai myöhemmin. Metsätiellä asustaa myös jo melkein valmis Nikkaritonttu. Hänen ammattinsa on aikaisemmin ollut kaupungin katuvalojen apukorjausmies. Siitä hänelle on jäänyt päähänpiintymä, että sammuttelee joskus kiusallaan Saunakallion katuvalot yöpimeällä kokonaan, tai sitten antaa niiden palaa päivisinkin läpeensä. Olette kai huomanneet. Häneen pihallaan on kuitenkin koko Saunakallion kaunein valoketjulla varustettu joulukuusi, jonka on itse nikkaroinut. Tämän on Saunatonttu tarkistanut. Mutta ei hänestäkään heti huomaa, että on tontuksi tulossa. Aivan Metsätien pohjoispäässä asustaa Romunkerääjätonttu. Hänelle on jo työpaikka valmiina Korvatunturin metallityöpajassa. Niin on valmis tonttu. Niin kuin huomaatte, on tosi monenlaisia tonttuja täälläkin aivan lähimaisemassa. Ja vielä monia muitakin. Palataan myöhemmin niihin.

Vihtakadun koulun pienistä oppilastontuista ja isoista opettajatontuista voisi kertoa pitkästi, mutta jätetään se asia ensi vuoden tarinoihin.

Huomiseen sitten.

Kalenteriluukku 15: Loutinkatu 64A

Torstai 15. päivä Joulukuuta 2016

Saunatontun tarkkailun mukaan autoilijat puhaltelevat aivan liian nopeaa vauhtia Saunakallion teillä. Risteykset jätetään huomioimatta ja myös aamupimeällä kouluun taapertelevat koululaiset. Miten tähän saataisiin muutos. Pitäisikö Saunatontun pyytää Järvenpään poliisilta enemmän valvontaa. Vai pitäisikö Saunakallion asukasyhdistyksen puheenjohtajan pyytää kaupungin viranomaisilta 20 km/t nopeusrajoitus- merkkejä Saunakallion alueelle. Muuten tapahtuu vielä onnettomuuksia. Saunatonttu ottaakin seuraavaksi yhteyttä Saunakallion kyläsatraappiin. Jos tämä asia ei tällä hoidu, niin Saunatonttu ryhtyy ajattamaan lehmänlantakuormia pahimpiin vaarapaikkoihin. Katsotaan sitten, kuinka pesevät autojaan.

Mutta sitten Joulupukille on lähetetty Vihtakadun koululta seuraavanlainen kysymys. Kaikkien kysymysten kysymys. Seela on kysynyt, että mistä tontut syntyvät. Tämä onkin kaikkein vaikein kysymys. Saunatonttu otti kaukopuhelun Korvatunturille Joulupukille, kun ei tätä itse yhtään tiennyt, vaikka paljon tietääkin. Mutta Saunatonttu sai tietoa Korvatunturilta.

Tähän asiaan palaamme huomenissa.

Kalenteriluukku 16: Siltakatu 70

Perjantai 16. päivä Joulukuuta 2016

Joo, joopa joo. Ei ollut helppo tämä Seelan kysymys. Toisin sanoen, olipas aika vaikea. No tuossa edellisinä aamuina tuli kerrottua, että osa Korvatunturin tontuista ovat entisessä elämässään olleet aivan tavallisia etelän ihmisiä. Jotka sitten jostain syystä ryhtyneet tonttuilemaan. Toinen erä Korvatunturin tontuista ovat tulleet läheisistä tuntureista ja metsistä. Ovat olleet ennen kurutonttuja, rakkatonttuja, metsätonttuja, tervaskantotonttuja, kelotonttuja ja muita menninkäisiäkin. Jotkut aika ihmeellisiäkin otuksia. Mutta heille kun Joulumuori on kutonut punaisen villapaidan ja pipon, niin ihan ovat tontuista käyneet. Ja oppineet Korvatunturin tavoillekin.

Mutta miten sitten syntyvät nuo tontut Korvatunturilla. Siitä kerrotaan monenmoisia asioita. Monissa ei ole mitään perää, ja loputkin ovat pelkkiä etelän ihmisten arvailuja. Joulupukki yritti asiaa Korvatunturilla selvittää, mutta kovin laihoin tuloksin. Hän itse ei korkean ikänsä vuoksi enää muistanut, miten tontut syntyvät. Ensin hän vaivihkaa kyseli vanhimmilta viisaimmilta tontuilta, että miten uudet tontut syntyivät. Mutta eivät nämäkään mitään tietäneet tai muistaneet. Sitten Joulupukki rohkaisi mielensä ja päätti asiaa Joulumuorilta kysyä. Sanoi Joulumuorille, että kun Vihtakadun koululta oltiin asiaa kysytty, niin pitäisi kai siihen kysymykseen vastatakin. Kysymyksen ajankohta oli kyllä epäedullinen, koska Joulumuori oli kovasti kiireessä, hellanlevyt kuumana, puurokattila pulputti kiehuvana. Vastaus oli kovasti tyly. Joulumuori kääntyi puurokauha kädessään, astui aivan Pukin eteen ja sanoi kipakasti, että. Jos on Joulupukilla jo iän mukaan muisti ja tieto hukkunut tämmöisessä asiassa, niin saapi sitten olla tietämättä. Onhan Pukki itse ollut taannoin tonttuja alkuun panemassa. Näin sanoi Joulumuori. Kääntyi ympäri ja palasi hellan viereen. No huonostihan päättyi tämä kysely. Tämän Joulupukki kertoi Järvenpään Saunakallion Saunatontulle. Joka asian nyt kertoo Vihtakadun koululle eteenpäin. Toisin sanoen, sitä että miten tontut syntyvät, sitä ei enää tiedetä. Tai sitten, jos joku uskaltaa asiaa vielä Joulumuorilta kysyä.

Nyt ei tämä mennyt hyvin. Nolo juttu.

Mutta huomisiin kuitenkin.

Kalenteriluukku 17: Avokatu 17A

Lauantai 17. päivä Joulukuuta 2016

No johan oli eilen perustavaa laatua oleva tonttujen olemassaoloa koskeva kysymys. Aivan on Saunatontulla tukka pystyssä ja parta jäykkänä. Vieläkin tärisyttää. Saunatontulla itsellään on hyvin haalea muistikuva, että hän itse olisi aikaisemmin ollut aivan tavallinen ihminen. Mutta! Koska hän ihmisenä oli ollut keskimääräistä viisaampi ja fiksumpi, niin Joulupukki on hänet valinnut Saunakallioon tarkkailijaksi. Näin muodoin, ei mikään heikko suoritus. Heh, heh. Täytyy ihan itseään olalle taputtaa.

Menemmekin tästä seuraavaan kysymykseen. Mea ja Kiia koululta kysyvät, mistä Pukki saa kaikki lahjat. Luka ja Niko kysyvät Korvatunturin pajan koneista. Niko kysyy, miten tontut tekevät lahjoja. Seela ja Luka kysyvät, miten Joulupukki on niin taitava. Kiitoksia vaan kysymästä. Ja Alex kysyy, että tekeekö Joulupukki lahjat.

Näihin kysymyksiin palaavat Joulupukki ja Saunatonttu huomenna aamuyöstä. Joten voitte vastaukset aamusella lukea. Jos joku ei osaa vielä lukea, niin vanhempi tai opettaja auttaa.

Huomisiin sitten.

Kalenteriluukku 18: Loutinkatu 43

Sunnuntai 18. päivä Joulukuuta 2016

No täällä kirjoittaakin Saunatonttu taasen, koska Joulupukki on kovin kiireinen. Eilen tulikin monelta koululaiselta kysymyksiä lahjojen valmistamisesta. Joten nyt matkaammekin mielikuvituksessamme Korvatunturille ja Saunatonttu kertoo ja selittää kaiken. Saunatonttu tietää nämä asiat, koska hän on ollut Korvatunturilla Tonttukoulutuksessa ja tietty selvinnyt koulutuksesta erikoismaininnalla: erikoisen ahkera. Korvatunturin rinteeseen on aikojen kuluessa syntyneet ja rakennettu lukuisia lahjojen tuotantohalleja, joissa Tontut työskentelevät eri osastoilla. Puutyöhallissa syntyvät puiset lelut, kelkat, sukset, keinuhevoset ja muut kaikki mahdolliset lahjat. Siellä sahataan, porataan, höylätään, liimataan ja maalataan. Kangastyö- ja kudontaosastolla syntyvät erilaiset vaatteet, villasukat, pipot, kangasnuket, lapaset, villatäkit, ja muut sellaiset. Metalliosastolla ovat kaikkein uudenaikaisimmat koneet, joilla valmistetaan metallisia leluja, junaratoja, kauko-ohjattavia autoja ja monia muita esineitä. Jokainen Tontuista on ohjeistettu tekemään töitä jollain koneella.

Joulupukki itse ei ole kovin taitava valmistamaan kaikkia näitä lahjoja, tätä kysyvät Seela ja Luka mutta Pukilla on töissään lukuisia tonttuja, jotka nämä työt osaavat. Jotkut uudenaikaisimmat toivotut lahjat joudutaan ostamaan alihankkijoilta. Esimerkiksi kaikkein uudenaikaisimpaa älypuhelinta ei Korvatunturilla osata tehdä. Vaikkakin Oulun tervaporvarien kaupungista Nokian kännykkätehtaalta moni sieltä on siirtynyt Korvatunturille töihin ja asumaan. Kaikki ovat hyviä ja hyödyllisiä tonttuja. Näin huomaatte, että Korvatunturilla löytyy ammattitaitoa moneen hommaan.

Tärkeätä on myös että lasten lahjatoivomukset käsitellään oikein ja että lahjapaketit tulevat oikeisiin osoitteisiin Jouluaattona. Siitä kerrotaan huomenna enemmän.

Huomisiin taasen.

Kalenteriluukku 19: Vihtakatu 32

Maanantai 19. päivä Joulukuuta 2016

Joululahjojen valmistaminen on tärkeä asia, mutta yhtä tärkeätä on saada oikeat lahjat toimitetuksi oikeille lapsille. Syksyn mittaan ja Joulukuun alkupäivinä varsinkin tulee Korvatunturille paljon lahjatoivomuspostia ympäri maailmaa. Postitontut ottavat postin vastaan , kirjaavat toivojan nimen ja osoitteen, sekä toivomukset suureen toivomuskirjaan. Kaiken pitää mennä oikein ja ilman virheitä. Nämä lahjatoivomukset annetaan sitten eteenpäin Korvatunturin eri lahjantuotanto-osastoille. Kun lahjat sitten ovat valmiit, niin ne pitää paketoida ja varustaa oikeilla lahjan saajan nimellä ja osoitteella. Muutenhan Joulupukki ei tietäisi, mihin hän minkäkin lahjan vie. Vihtakadun koululta Joonatan kysyy juuri sitä, että mistä Joulupukki tietää, missä olen Jouluaattona. No se pitää tietysti ilmoittaa Korvatunturille. Silloin kaikki menee oikein.

Jatkuu huomenna.

Kalenteriluukku 20: Metsätie 20A

Tiistai 20. päivä Joulukuuta 2016

Täällä nyt sitten Joulupukin konttorilla tulee koko ajan lisää kysymyksiä Järvenpään Saunakallion Vihtakadun koululta. Petra ja Seela kysyvät , miltä näyttää oikea Joulupukki. Ja Seela kysyy, että paljonko on Joulupukkeja olemassa. Tosiasia on, että on olemassa vain yksi ainoa Joulupukki. Mutta! Maailmassa on meneillään Joulun alusaikana monia tapahtumia, joissa nähdään Joulupukkeja. Nämä Pukit ovat Korvatunturin tonttuja, jotka on opetettu tekemään töitä Joulupukin sijaisena. Koska Joulupukki ei vain kerta kaikkiaan ehdi joka puolelle. Näin on tämä asia. Joulupukin ulkonäkö on aina hieman erilainen, riippuen paikoista, johon hän on matkalla, tai säästä, että onko lämmin vai kylmä.

Roope koululta kysyy sitten . Että miksi Pukilla on tonttuja. Joulupukilla on perhe, jota asiaa Rosa myös kysyy. Perheeseen kuuluu Joulumuori ja tontut ja tietysti porot. Ilman tonttuja Joulupukki ei ikinään ehtisi hoitaa kaikkia lahjojen valmistusta ja niiden jakamista lapsille.

Sitten huomisiin.

Kalenteriluukku 21: Avokatu 16

Keskiviikko 21. päivä Joulukuuta 2016

Nyt alkaa Joulu olla jo aika lähellä. Korvatunturilla on kamala kiire ja hermostuneisuus, että kaikki valmistelut ja etenkin lahjat saadaan valmiiksi, paketoitua ja sitten osoitteet pakettien päälle. Sen jälkeen paketit oikeisiin säkkeihin, niin ettei Saksan lahjat mene sekaisin Suomen lahjojen kanssa.

Ja Vihtakadun koululta tulee aina vain lisää kysymyksiä. Nyt kysytään seuraavaa: Siiri kysyy, että millä Pukki tulee. Venla kysyy, että kuinka Pukki pääsee Jouluaattona sisälle. Alisa kysyy, että miten Pukki pääsee Järvenpäähän. Ja Lumi kysyy, että tuoko Joulupukki lahjat ja että osaako Joulupukki lentää. No voihan tätä työmäärää, kun Pukki on niin hidas kirjoittamaankin. No, säätilanteesta ja keleistä riippuen, Pukki useimmiten, ainakin täällä Pohjolassa, matkaa porojen kanssa ja monta pulkkaa perässä. Joulupukki itse ei osaa lentää, mutta hänen Joulumatkaa varten vasiten valitut porot osaavat lentää. Jos sitten esimerkiksi Järvenpäässä ei ole lunta, niin täytyy käyttää muita kulkuneuvoja, joissa on pyörät. Junallakin Pukki on kulkenut, mutta siitä on huonot kokemukset, koska aikataulut eivät pitäneet paikkaansa. Ja Joulupukin pitää justiinsa täsmälleen ehtiä töihinsä.

No miten Pukki sitten pääsee sisään. Siinä on eri maissa eri tapoja. Suomessa Joulupukki ensin kurkkii ikkunoista sisälle, että kaikki ovat siellä ja että Pukkia odotellaan. Lapset jo aivan hermona, kun kellon viisarit eivät liiku. Sitten hän aivan yksinkertaisesti soittaa ovikelloa. Poikkeuksetta ovi avataan. Ja näin voi Pukki jutella lasten kanssa ja jakaa lahjat. Joskus Joulupukki vain jättää lahjat ikkunan alle verannalle tai oven eteen, kun jos on liikaa kiireessä.

No Saksassa sitten Joulupukki vie salaa lahjat koristellun Joulukuusen alle, ja sieltä lapset löytävät lahjat. Mutta Pukki itse ei näyttäydy. Ameriikan mantereella on tapa taasen vallan omituinen. Siellä lapset odottavat, että Joulupukki Jouluaattoyönä tulee savupiipun kautta sisään ja laittaa lahjat takan eteen. Tämän takia Joulumuori joka Joulu, Pukin palattua Korvatunturille, sättii Pukkia, että on taasen liannut vaatteensa. Mutta minkäs sille voi, maassa maan tavalla, sanoo Joulupukki. Tästä tulikin pitkä tarina.

Huomisiin sitten.

Kalenteriluukku 22: Parikuja 3A

Torstai 22. päivä Joulukuuta

Kylläpäs nyt päivät kiitävät ja Joulu lähestyy. Vaikka tietysti Jouluaattoa ja Joulupukkia odottavien lasten aika tuntuu tosi pitkältä. Onkin mielenkiintoinen kysymys, että milloin kenen aika kuluu hitaasti ja milloin jonkun toisen aika taas nopeasti, vaikka se on kaikille se sama aika. Ja mitä on se ajan kuluminen. Kuluukos aika joskus loppuun. Vaikka niin loppuun, että sitä ei ole enää yhtään jäljellä. Vai tuleekos aikaa aina lisää, juuri ennen kuin se kuluu loppuun. Joulupukki on kuitenkin nähnyt niin monta vuotta ja niin monta Joulua. Sen perusteella voi vain päätellä, että ei aika koskaan kulu ihan loppuun asti.

Jouko Vihtakadun koululta kysyy, ettäs mikä on Joulupukin oikea nimi. Tätä kysymystä Pukki ei nyt oikein ymmärrä. Pukki voisi Joukolta kysyä, että mikäs se on Joukon oikea nimi, vai miten. Mitäs Jouko vastaisi siihen sitten. Pitäisi kai kysyä äidiltä tai isältä neuvoa. Ehkä olisi Joukon syytä tämä selvittää ennen Jouluaattoa. Jos vaikka Pukki sitä kysyy. Niin kauan kuin Joulupukki muistaa, ja se on tosi pitkä aika, on Joulupukin nimi aina ollut Joulupukki.

Ja sitten koululta kysytään, että onkos Joulupukki käynyt koulua. No aivan anivarhaisesta nuoruudesta Joulupukki himmeästi muistaa käyneensä pari vuotta kiertokoulua Savukosken seudulla, Samperin Savotan ympäristössä, lähellä Korvatunturia. Silloin koululaiset eri kylistä kokoontuivat johonkin mahtiporotaloon, ja siellä sitten milloin kunkinlaisen opettajan kanssa opeteltiin rihvelitaulua apuna käyttäen ensin lukemaan, sitten vaivalloisesti kirjoittamaan. Ja päälle muutamia ynnälaskuja. Katekismus piti opetella ulkoa. Siinä on Joulupukin koulunkäynti. Kyllä nykyajan lapsilla on asiat paremmin. Osaattekos te Katekismuksen. Se on eri hyödyllinen kirja, kun sen oikein ymmärtää. Kysykääpäs opettajalta, että milloinkas saatte sen opetella.

Tässä nyt miettimistä teille tarpeeksi.

Huomisiin sitten.

Kalenteriluukku 23: Kiulukuja 5

Perjantai 23. päivä Joulukuuta 2016

Korvatunturilla on kamala meno ja häly. Varmaan, niin kuin Suomen Postin keskuksessa Helsinkissä. Kaikki tontut ryntäilevät sinne ja tänne. Joulumuori ei saa kunnollista ruokajonoa aikaiseksi, vaikka paukuttaa kauhalla paistinpannuun. Näin se on aina päivää ennen Jouluaattoa. Lahjoja lastataan pulkkiin. Lastatut pulkat laitetaan oikeisiin riveihin. Sitten haetaan tunturin rinteestä oikeanlaiset porot pulkkien eteen. Nämä porot tietävät, miten Jouluaattona työt hoidetaan. Jokaista poroa varten tarvitaan viisi riskiä tonttua pitelemään, ettei poro lähde päivää liian aikaisin liikkeelle lahjapulkan kanssa. Voitte kuvitella tätä menoa. Nyt yrittää Joulupukki vastata vaikeimpiin Vihtakadun koululta tulleisiin kysymyksiin. Aikaa on enää vähän, koska huomenna aamuyöstä lähdetään liikkeelle.

Jooa ja Ellen kysyvät, kuinka vanha Joulupukki on. Pukki ei tätä aivan tarkkaan muista, mutta vuosisatoja on kulunut monta, siitä kun Joulupukki ensimmäiset lahjat jakoi. Että siitä voi Joulupukin ikää mitata. Pukki muistaa että silloin aivan aikojen alussa Lapin kylien asukkaille Pukki jakoi lahjoiksi paistettuja makeita nauriita tai omenoita. Nykyajan lasten lahjat ovat aivan toisenlaisia.

Nelli koululta sitten kysyy, että miten Joulupukista tuli Joulupukki. Se on pitkä tarina, jota ei nyt tässä ehdi kertoa. Mutta vuoden Joulupukin vuonna 2011 tarinoissa se kerrotaan erittäin tarkasti. Voitte isän, äidin tai opettajan avulla sen asian sieltä lukea.

Sitten Vihtakadun koululta Jade kysyy, että onko Joulupukki oikeasti olemassa. Joonatan kysyy perustavaa laatua olevan kysymyksen. Mitä tapahtuu, jos Joulupukki kuolee. Näihin kysymyksiin vastatessa pitääkin olla kieli keskellä suuta. Maailmassa on olemassa monenlaista elämää, ihmisiä, tonttuja, eläimiä, henkimaailman olentoja, satuolentoja, uskontoon perustuvia olentoja. Jos iskä lukee lapselle kirjasta tarinaa, jossa seikkailevat erilaiset tontut, menninkäiset, eläimet, niin ne ovat iskälle ja lapselle eläviä olentoja. Joulupukki, josta kerrotaan monenlaisia tarinoita, on elänyt Korvatunturilla jo vuosisatoja. Korvatunturin paikan voitte katsoa kartasta. Se on olemassa. Korvatunturin läheisyyteen on hyvin harva tavallinen ihminen päässyt. Ja jos onkin, niin ei siellä ole mitään nähnyt. Jos sen sijaan uskoo Joulupukkiin, niin näkee Korvatunturin rinteessä Joulupukin pajan valot.

Nyt tuohon Joonatanin kysymykseen. Mitä tapahtuu, jos Joulupukki kuolee. Mitä sen jälkeen tapahtuu, kun Joulupukki kuolee, sitähän ei Joulupukki tiedä.

Mutta!! Niin kauan, kuin yksikin ihminen maailmassa, aikuinen tai lapsi, uskoo Joulupukin olemassaoloon, niin Joulupukki ei kuole. Joulupukki uskoo, että tästä asiasta ei kannata kantaa huolta. Jos on jäänyt vielä kysymyksiä, joihin ei Joulupukki ole vastannut. Niin niihin voidaan palata ensi vuonna. Nyt Joulupukki lähtee Pekka-poron kanssa kiipeämään Korvatunturin huipulle. Ja siitä lisää huomenna aamulla, aivan aikaiseen.

Huomisiin sitten.

Kalenteriluukku 24: Vehkatie 52B

Lauantai 24. päivä Joulukuuta 2016, Jouluaatto.

Nyt on lauantai 24. päivä Joulukuuta elikkä Jouluaatto. Joulupukki on kiivennyt Pekka-poron kanssa aivan Korvatunturin huipulle. Kello on kaksi aamuyöllä. On sitten persuksen kylmää. Joulupukki ja Pekka-poro katselevat etelästä noussutta suurta tähteä. Joka näyttäytyy täällä pohjoisessa vain Jouluna. Pekka-poro on viisas ja osaa istua takapuolelleen kun katselee tähtiä. Olettekos koskaan nähneet poroa istuvaltaan. Juuri tällä hetkellä syntyy Joulupukille se harras tietoisuus, että Jeesus-lapsi on syntynyt. Silloin kaksituhatta vuotta sitten. Meidän pitää seurata hänen esimerkkiään ihmisten huolehtimisesta, ja hänen kertomiaan elämäntapoja. Tämä asia on Joulun tärkein asia. Joulupukille tulee kyyneleentippa silmäkulmaan, kun hän ajattelee, miten monia vuosia hän on aina Jouluna tuota tähteä katsellut. Ja Pekka-poro on aina ollut mukana. Ihmisten pitää olla hyviä ja ystävällisiä toisilleen. Nyt lähtevät Joulupukki ja Pekka-poro alas tunturiin, ja sieltä sitten taasen suurelle matkalle.

Kirjoitellaan sitten taasen ensi vuonna. Ja Saunakallion Vihtakadun ensivuoden uudet luokat voivat oikein hyvin lähettää Joulupukille kysymyksiään. Opettajat varmaankin pitävät siitä huolta. Vai mitä Anne ja Tuuli tästä miettivät. Kiitoksia teille.

Hyvää Joulua toivovat, Joulupukki ja Saunakallion Saunatonttu.

(Saunatonttu pelaa nyt mustaa pekkaa Reetta-rotan ja Simo-siilin kanssa. Pannuhuoneessa kattilan takana mukavan lämmin, juodaan ylikäynyttä omenamehua, ja syödään isännän kaapista vohkittuja pipareita).